Jo ennen koronan aikaa yhteiskunta on ehtinyt herätä siihen, miten monella eri tavalla voimme hoitaa asiamme verkossa poistumatta ollenkaan kotoa. Koronan aikana miljoonat ihmiset jäivät koteihinsa ja samalla tämä muutos tuntui useissa suurista päästöistään tunnetuissa maissa: esimerkiksi Kiinassa ilmansaasteet laskivat kolmen viikon aikana 150 miljoonaa tonnia vuoteen 2019 verrattuna. Tämä luku vastaa lähes kolminkertaisesti niitä kasvihuonekaasupäästöjä, joita Suomi tuottaa vuodessa. Millainen merkitys sähköisillä palveluilla sitten on hiilijalanjäljen kannalta?
Sähköisten palveluiden merkitys hiilijalanjäljen kannalta
Palveluiden siirtyminen verkkoon vaikuttaa monella eri tapaa yhteiskuntamme tuottamaan hiilijalanjälkeen. Tiedon säilöminen mittaamattoman valtavissa datakeskuksissa on laskenut valtavasti tiedonhallintaan liittyviä resursseja, ja Internetin ansiosta miljoonat yritykset, oppilaitokset ja liikkeet ovat siirtyneet ympäri maailmaa lähes paperittomaan arkeen.
Kuluissa säästetään, koska verkossa toimivat palvelut ovat edullisempia. Ihmiset liikkuvat vähemmän paikasta toiseen, koska monet pakolliset asiat on mahdollista hoitaa verkossa. ICT-yritykset puolestaan pyrkivät tuottamaan yhä ekologisempia ja kestävämpiä ratkaisuja tyydyttämään ihmisten nykyisiä kulutustapoja.
Sama ilmiö heijastuu myös viihdeteollisuuteen. Esimerkiksi kasinoiden tapauksessa fyysisten kivijalkakasinoiden merkitys on laskenut huomattavasti, kun ihmiset siirtyvät yhä enemmän pelaamaan verkossa. Tänä päivänä esimerkiksi pikakasino Suomessa on hyvin yleinen ilmiö, jossa pelaaja pääsee aloittamaan pelaamisen yksinkertaisesti tunnistautumalla nettikasinolle omien verkkopankkitunnusten kautta. Pelaamisen helppous ja vaivattomuus onkin siirtänyt miljoonat pelaajat ympäri maailmaa pelaamaan mobiilissa ja tietokoneella, mikä puolestaan on polkenut kasinoiden tuottamat vuosittaiset päästöt huomattavasti alhaisemmaksi.
Matkaa on vielä jäljellä
Samalla on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että matkaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on vielä paljon. Ihmisten varallisuuden kasvaessa matkustaminen yleistyy, infrastruktuurin parantuessa tuotteita ja palveluita tilataan ja kuljetetaan ympäri maailmaa, ja kaupoissa myydään maailman toiselta puolelta tuotuja elintarvikkeita, joiden tuottaminen kotimaassa on kallista tai jopa mahdotonta. Kaikki nämä nykymaailman mukavuudet, jotka sähköistyneet palvelut ovat mahdollistaneet, tuottavat myös huikean määrän ilmansaasteita.
Peli ei ole kuitenkaan menetetty; vaikka sähköistyneet palvelut kuluttavat myös enemmän sähköä ja tietoliikenteen määrä kasvaa hurjaa vauhtia, energiatehokkuuden kehittymisen myötä suuretkin datakeskukset kuluttavat yhä vähemmän ja vähemmän energiaa. Uudet teknologiset mullistukset mahdollistavat myös sen, että sähköä voidaan tuottaa yhä enemmän uusiutuvilla energialähteillä, jolloin tulevaisuudessa sähkön käytön tuottamat päästöt voitaisiin jopa nollata.